Siinä buaritiskillä yksi tumma mies (kuulema taiteilija) tuli jututtammaan kuulumisia. Noh, mähän sit tovin rupattelin ennen, kuin siirryin pöytään.

Kaverilla oli haku päällä ja peeaa sekä eronnut. Jonnin aikaa kuuntelin häntä ja väitin vastaan , kun ei oltu ihan sammoo mieltä illan naisista. Hänellä oli kuulema rima korkealla ja ei sieltä tanssitettavia kuulema löytynyt....lue koko rapsa

Sana ”tiede” on tässä yhteydessä kylläkin pantava sitaatteihin. Se on samaa tasoa kuin keskiajan alkemia. Jos taloustieteilijät jotain tietävät, he eivät kerro. Pistävät vaan miljoonat omiin taskuihinsa. Tai no, tuskin alkemistitkaan olisivat kovin pientä korvausta vastaan kertoneet kenellekään, miten kultaa tehdään, jos olisivat sen keksineet.

Toki löytyy vielä joitakin kollegoidensa halveksimia professoreita, joiden teoriat ja ennusteet näyttäisivät toimivan. Mutta eipä heidän tutkimuksiaan pankkiirit runsaskätisesti rahoitakaan eikä niistä Nobeleita jaeta. Köyhäksi jää professoriparka.

Pääministeri kehui viime vuonna ottavansa niskalenkin rahamarkkinavoimista. En ymmärrä mitä hän sillä tarkoitti. Ainakaan se ei tehonnut. Mitä jos kokeilisi seuraavaksi niskalaukausta.

Vaikuttaako taloustiede arkirutiineihin? Kyllä, totta kai. Pankit kertovat kohentaneensa tieteen avulla työturvallisuutta. Niinpä, kun konttorit suljetaan, ei voi tapahtua työtapaturmiakaan. Myös pankkiroistojen työoloja on parannettu merkittävästi. Ennen he joutuivat panemaan sukan päähänsä ja ottamaan pyssyn mukaan pankkiin mennessään. Nyt he panevat vain puvun päälle ja menevät pankkiin henkilökunnan ovesta. Eikä kulkuneuvoakaan tarvitse lainata pimeältä pysäköintipaikalta. Leasing-Mersu tuodaan suoraan pankin pihalle. 

Ei tietenkään. Eihän aikaisempikaan velka mitään auttanut . Ei kai kukaan noin tyhmä ole? Miksi sitten Suomen hallitus syytää lisää rahaa Kreikkaan, vaikka tietää, ettei se mitään auta? Hmm... Erittäin hyvä kysymys.

Yle esitti jokin aika sitten hyvän dokumentin aiheesta nimellä Konkurssivaltio. Onnistuin sentään näkemään uusinnan. Areenalle sitä ei laitettu katseltavaksi. Syyksi ilmoitettiin tekijänoikeudet. Vaikea väittää vastaan, mutta epäilen, että ”sattuipa sopivasti”.

Mitä siinä oli niin valonarkaa? Siinä käsiteltiin pääosin Argentiinan talousromahdusta 2002 mutta se mitä ehkä haluttiin piilottaa, olivat useat vertailut Kreikan ja Italian samantapaiseen tilanteeseen.

Kuinka sitten Argentiinassa kävi. Kaikki alkoi 90-luvun alkupuolella, kun valtaan pääsi uusliberaali, läpikorruptoitunut joukkio. Vajaassa kymmenessä vuodessa he onnistuivat hukkaamaan kaiken valtion omaisuuden moottoriteitä ja vesijohtoja myöten. Kaikki yksityistettiin. Kaikki myytäväksi kelpaava myytiin ”sijoittajille” pilkkahinnalla. Sen jälkeen lähes kaikki tuotantolaitokset suljettiin ja työväki irtisanottiin. Tuotanto siirrettiin halpatuotantomaihin. Seurauksena oli keskiluokan kurjistuminen ja katoaminen. Lähes 60% kansalaisista putosi köyhyysrajan alapuolelle. Heillä oli tuskin rahaa ruokaan, aina ei edes puhtaaseen veteen, terveydenhuollosta puhumattakaan. Lapsikuolleisuus oli valtava.

Samaan aikaan Argentiinan johtajat tapailivat suurpankkien ja IMF:n johtajia. USA:n presidentti ylisti Argentiinan suurenmoisia saavutuksia. Bankstereiden ja heidän kätyreidensä, marionettipolitiikkojen, mielestä näin tietysti olikin. Vauraan maan kaikki varat oli onnistuttu kaappaamaan ilman sotilaallista operaatiota. Ja mikä parasta, saalista saatiin vielä muualtakin. Esimerkiksi Italian suurpankit myivät arvottomia Argentiinan velkakirjoja eläkeläisille. Niitä kutsuttiin tango-obligaatioiksi. Monet eläkeläiset menettivät kaikki säästönsä pankeille.

Bankstereiden ja mafiapomojen voittoja ei enää laskettu miljoonissa vaan miljardeissa. Voitot kasvoivat kiihtyvää tahtia. Lopulta Argentiinalaiset köyhtyivät bansktereiden ja IMF:n hallinnon alla muutamassa kuukaudessa yli 30 miljardia. Sitten entinen keskiluokka havahtui. Tapahtui vallankumous.

Argentiinan vallankumouksesta löytyy hyvä video. Alkuperäinen espanjankielinen (1h54min) ja sama filmi englanniksi tekstitettynä, mutta kahteentoista osaan pätkittynä (osa 1).